< Valmennuskeskus Neppari

Nepparin napsahduksia

Valmentajan välähdyksiä voimaantumisesta

Miksi neuropsykiatrinen valmennus?

Ahvenanmaan venesatama

Neuropsykiatrisen valmennuksen malli on tuotu Suomeen Englannista ADHD-liiton toimesta jo 2000-luvun alussa. Suomessa mallia on edelleen kehitetty ja valmentajakoulutusta tarjotaan tällä hetkellä useissa eri oppilaitoksissa ympäri maata. Koulutuksen suosio ja tarjonta kertoo omalta osaltaan suuresta tarpeesta, sillä tukea tarvitseva neuropsykiatrinen kohderyhmä kasvaa jatkuvasti tietoisuuden ja diagnosoinnin lisääntyessä. Silti valtava kysyntä ja tämän hetkinen tarjonta eivät tunnu kohtaavan toisiaan Pirkanmaalla. Miksi valmennus olisi hyvä lisä palveluntarjonnassa, ja miksi sen käyttöä tulisi vahvistaa?

Neuropsykiatriset erityispiirteet johtuvat neurobiologisen kehityksen poikkeavuuksista, jotka aiheuttavat aivojen rakenteen ja toiminnan erilaisuutta. Tämä fysiologinen erilaisuus saa aikaan muun muassa sen, että nepsy-henkilöt hahmottavat maailmaa hyvin eri tavoin; tapa ymmärtää asioiden merkityksiä, mieltää ympäristöä ja tulkita tietoa voi olla huomattavan erilainen. Luonnollisesti nämä poikkeavuudet vaikuttavat myös mieleen, ajatteluun ja tunteisiin sekä käyttäytymiseen. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisellä valmennuksella pyritäänkin ensisijaisesti vahvistamaan yksilön mielekästä suhdetta itseensä, joka on lähtökohta hyvinvoinnille ja oman potentiaalinsa saavuttamiselle. Tämä tekee valmennuksesta miellyttävän tavan työskennellä sekä valmentajalle että valmennettavalle, jolloin asiakkaat motivoituvat ja sitoutuvat vahvasti työskentelyyn.

Koska jokainen nepsy-piirteinen henkilö kohtaa elämässään laaja-alaisia haasteita, on tuen oltava yksilöllistä. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö saa tarpeen mukaista tukea kaikille niille elämänaluille, joilla hän kohtaa haasteita. Joillain elämän osa-alueilla voidaan tarvita pitkäaikaista, ehkä jopa loppuelämän kestävää tukea. Joihinkin elämän haasteisiin voi riittää lyhytaikaisempi, tiivis tuki, jonka jälkeen henkilö pärjää kyseisen haasteen kanssa pääasiassa itsenäisesti tai läheisten tuella. Valmennuksella voidaankin täsmätukea henkilöä hyvin matalalla kynnyksellä ja joustavasti niin, että tuki on tarkoituksenmukaista, oikea-aikaista ja kattavaa.

Joku voisi ajatellaan, että valmennus olisi kallista palvelua, mutta valmennuksen kokonaisuus huomioiden, se on todella kustannustehokas tapa tukea kohderyhmää, joka tarvitsee vahvasti kohdennettua ja usein pitkäjänteistä sekä moniammatillista tukea. Valmentajan osaamisella nepsy-henkilöiden elämää voidaan helpottaa yllättävän yksinkertaisilla keinoilla sen sijaan, että yritetään terapioilla ja kuntoutuksilla hoitaa jokaista oiretta erikseen. Valmennus on niin matalan kynnyksen tukea, että sillä voidaan auttaa hyvin nopeasti ja varhaisessa vaiheessa kaikenlaisten ongelmien kanssa painivia henkilöitä. Näin ongelmat eivät pääse kasvamaan liian suuriksi, jolloin säästytään esimerkiksi kalliin erikoissairaanhoidon piiriin astumista.

Ympäristön vaikutus nepsy-piirteiden esiintyvyyteen ja ongelmien muodostumiseen on suuri. Jotkut henkilöt voivat selvitä piirteineen hyvin läpi elämän, jos ympäristö on vain suotuisa ja ymmärtävä. Kuitenkin yhteiskunta, joka on rakentunut ”neuropsykiatrisesti normaalien” ehdoilla, ei ota useinkaan huomioon (neurobiologisen) erilaisuuden luomia tarpeita. Tämä haastaa yhteiskunnan ja neuropsykiatristen henkilöiden suhdetta, johon valmennuksella pyritään vaikuttamaan rakentavasti. Oleellista on huomioida, että tässäkin suhteessa on kaksi osapuolta, joista kummankin on pystyttävä vaikuttamaan suhteen laatuun. Usein jähmeät yhteiskunnan palvelut eivät pysty menemään tarpeeksi vastaan nepsy-henkilöitä, eikä henkilöillä itsellään ole pulmiensa vuoksi mahdollisuutta hyödyntää yhteiskunnan tarjontaa sellaisenaan. Valmentaja toimii tässä kohtaa linkkinä yhteiskunnan ja yksilön välillä, pyrkien aktiivisesti rakentamaan siltoja osapuolten toimivalle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Valmentaja on kuitenkin aina selkeästi nepsy-henkilön rinnalla kulkija, sillä tämä on suhteessa yhteiskuntaan se osapuoli, joka on selkeästi heikommassa asemassa.

Näin selkeästi kohdennetulla ammatillisella tuella varmistutaan, että nepsy-henkilö tulee ymmärretyksi ja hyväksytyksi piirteineen ja haasteineen, eikä hän joudu kohtaamaan ymmärtämättömyydestä johtuvaa negatiivista palautetta. Valmentaja toimiikin yksilön ja hänen ympäristönsä välisenä tulkkina, selkeyttäen näin eri osapuolten vuorovaikutusta ja edesauttaen yhteisymmärrystä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tämän tyyppistä tukea on nepsy-henkilöille tarjolla, sitä helpommalla kaikki osapuolet pääsevät. Ajan kuluessa nepsy-haasteita kohdanneille henkilöille ehtii kehittyä entistä haastavampia ongelmavyyhtejä ja liitännäisoireita, jotka vaikeuttavat entisestään yksilön elämää sekä suhdetta ympäristöön. Neuropsykiatriset erityispiirteet haastavat entisestään näiden ongelmien käsittelyä, joten nuoren tai aikuisen nepsy-henkilön kanssa työskentely vaatii yleensä aikaa, kokonaisvaltaista paneutumista ja vahvan ja luottamuksellinen työskentelysuhteen luomisen, jotta kipeitäkin asioita voidaan käsitellä.

Näin kokonaisvaltaisessa työmuodossa korostuu usean valmennettavan kohdalla vahva verkostoituminen ja moniammatillisen osaamisen kerääminen asiakkaan ja valmentajan tueksi. Vahva verkosto takaa myös valmennuksen laadun seurannan sen toimiessa valmentajan kanssa asiakkaan asioissa tiiminä. Valmentajan koordinoidessa valmennettavan tukia, etuuksia, palveluita, hakemuksia, tarpeita, pulmia ja arjen sujumista, valmennus toimii vahvana palveluohjauksellisena työmuotona, jossa asiakkaalle tarjotaan ja haetaan hänen yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen mukaista tukea. Valmennuksessa hyödynnetään myös mahdollisimman paljon asiakkaan valmiita verkostoja, jolloin valmentaja hyppää mukaan remmiin tarjoten oman osaamisensa valmiin verkoston käyttöön.

Valmentaja varmistaa tuen tehokkuuden pysyessään valmennettavan rinnalla ja mahdollistaen tukensa avulla valmennettavalle eri palveluista hyötymisen. Valmennuksella voidaan tukea asiakkaan motivaatiota sekä kykyä ottaa vastaan apua ja tukea sekä kykyä kehittää itseään ja elämäänsä. Valmennus voi myös itsessään kattaa monta erillistä palvelumuotoa, jotka erikseen toimiessaan kadottavat helposti yhteisen näkemyksen asiakkaan tilanteesta sekä päämääristä. Näin asiakkaan pompottelu palveluiden välillä jää vähäisemmäksi ja asiakas voi keskittyä ja käyttää voimansa aidosti oman tilanteensa edistämiseen.

Valmennus on edullinen ja tehokas keino sekä ennaltaehkäistä että ratkaista ongelmia ja ongelmavyyhtejä. Valmennukselle on selkeästi kysyntää ja se täydentääkin hyvin muita yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Valmennuksen syvin päämäärä on kuitenkin sama kuin muillakin yhteiskunnan hyvinvointia tukevilla palveluilla: sillä pyritään ehkäisemään kaikenikäisten henkilöiden syrjäytymistä opinnoista, työelämästä, yhteiskunnasta sekä omasta elämästään.


Me tarvitsemme erilaisuutta. Jos haluamme, että yhteiskunnassamme kaikki kansalaiset saavat aidosti olla osa yhteisöä, on kaikille sallittava omanlainen paikka ja tapa olla maailmassa. Vain siten voimme hyödyntää jokaisen ainutlaatuisia taitoja ja vahvuuksia sekä mahdollistaa jokaiselle mielekkään elämänpolun löytyminen. Yhteisö voi hyvin kun sen yksilöt voivat hyvin. Ja yhteisö kehittyy parhaiten sen avulla, mitä erilaisempia yksilöitä se pitää sisällään. Siksi tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän yksilöllisiä, harkinnanvaraisia ja asiakaslähtöisiä palveluita tukemaan kaikkia kansalaisia elämän haasteiden kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä. Tämä vaatii luottamusta sosiaalialan työntekijöiden ammattitaitoon työskennellä asiakkaiden kanssa laadukkaasti, pitkäjänteisesti ja tarpeenmukaisesti. Tämä vaatii tietysti myös ammattitaitoisia sote-alan työntekijöitä, jotka rajojen ylläpitämisen sijaan ovat valmiita murtamaan niitä ja muokkaamaan palveluita käyttäjiensä näköisiksi. Se vaatii aikaa ja rauhaa ihmisten kanssa työskentelyyn sekä aitoa uskoa siihen, että jokainen ihminen yhteisössä on osaava, kykenevä, arvokas ja tärkeä.


Auta minua kehittämään Nepparia vastaamalla tähän näkyvyys- ja kehittämiskyselyyn ! Suuri kiitos!! =D


Niina Piiran kuva
Niina Piira
Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmentaja,
Sosionomi (AMK)
Olen sosiaalialan ammattilainen, joka on yrittänyt tehdä maailmasta paremman jo 15 vuoden ajan. En pelkää haasteita enkä haastavia tilanteita. Vapaa-ajalla minut löytää yleensä koirien ja hevosten seurasta. niina@neppari.net