< Valmennuskeskus Neppari

Nepparin napsahduksia

Valmentajan välähdyksiä voimaantumisesta

Opi hallitsemaan jännitystä!

Auringonnousu mäellä

Uusi tai epämiellyttävä tilanne tai ihminen? Esiintyminen tai huomion kohteena oleminen? Huonoja muistoja herättävä tilanne? Turvaton paikka? Nämä ja monet muut tekijät voivat saada meidät jännityksen valtaan ja luoda epävarmuuden sekä ahdistuksen tunteita. Jännitys ei kuitenkaan ole sen kummallisempi asia kuin innostuskaan, se on vain tunne muiden joukossa. Epämiellyttävän jännityksestä tekee yleensä sen aiheuttamat keholliset reaktiot, kuten sydämen hakkaaminen ja tärinä. Niiden tarkoitus on kuitenkin auttaa meitä valmistautumaan koitokseen ja keskittämään kaiken huomiomme tärkeään asiaan. Jännityksen kanssa voi oppia tulemaan toimeen ja parhaimmillaan siitä voi jopa oppia nauttimaan.

Jännitys on kehollinen stressireaktio, joka aiheuttaa Taistele tai Pakene (tai jähmety) -valmiuden.

Jännitys kertoo aivojen huomanneen jotain joka voisi olla uhka ihmiselle. Nykyihmisillä todellisia uhkia ei kuitenkaan arjessa yleensä ole, vaan uhkat tulevat sisältäpäin, ajatuksista, tunteista ja kehon tuntemuksista.

Jännitys saa kehomme toimimaan silti samalla tavalla kuin oikeassa uhkatilanteessa:

Miksi ja miten mieli ja keho reagoivat jännittäessä?

Jännittäessä ajattelu kapeutuu koska mieli keskittyy havaittuun uhkaan samalla kun keho valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan ja joskus myös jähmettymään paikoilleen. Tässä onkin kyse kehon ja mielen yhteisestä toiminnantilasta, tarkoituksenaan auttaa meitä vaaran edessä.

Uhkan havaitessaan, mieli pyrkii huomaaman kaiken ympärillä olevan ja tekemään hyvin nopeita päätöksiä suoraviivaisesti, jotta selviämme uhkasta. Syvälliseen asioiden pohtimiseen ja vaihtoehtojen vertailuun ei ole aikaa, sillä mieli on suuntautunut hengissä selviytymiseen.

Keskittyminen tässä tilassa on hyvin impulsiivista, toisaalta hyvin intensiivistä. Huomio voi yhtäkkiä hypätä asiasta aivan toiseen. Emme kykene havainnoimaan toisissa ihmisissä mielenliikkeitä vaan keskitymme pelastamaan itsemme. Olemme kuin hälytystilassa, jolloin reagoimme nopeasti ja olemme valppaina keskeyttämään toimintamme huomatessamme pienenkin muutoksen ympäristössä.

Kun aivojen pelkokeskus ottaa vallan, se katkaisee hetkellisesti yhteyden järkiaivoihin. Olo voi olla erittäin kummallinen ja jopa sanat voivat unohtua ja puhe juuttua kurkkuun. Looginen ajattelukyky voi kadota hetkeksi kokonaan. Kun tunteet ottavat vallan, niin jännitys, jännittävä tilanne sekä kehon reaktiot tuntuvat vielä entistä pahemmilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Jännitys voi olla myös opittua käyttäytymistä, jos ihmisellä on vaikka negatiivisia kokemuksia (traumoja) tai jos ihminen on vältellyt liikaa joitain asioita. Tällöin aivot eivät havainnoi tilanteita aidosti, vaan olettavat että täytyy aina jännittää samankaltaisissa tilanteissa ja valmistautuvat vaaraan, vaikka sellaista ei olisikaan. Traumoja hoidetaan usein terapiassa uusilla, hyvillä korvaavilla kokemuksilla, mutta välttämiskäyttäytymistä voi jokainen muuttaa itse tiedostaessaan, että jännitys helpottuu, kun uskaltautuu totuttamaan itseään välttämäänsä asiaan.

Jännitys on hyvä asia!

Jännityksestä on todellisuudessa enemmän hyötyä kuin haittaa meille, sillä sen avulla me valmistaudumme tilanteisiin. Jännitys auttaa virittäytymään ja keskittymään oleelliseen asiaan (esim. esiintyminen) ja sulkee muut pohdinnat pois. Tästä syystä jännittäviä tilanteita ei välttämättä muista kunnolla, sillä aivot eivät sillä hetkellä keskity painamaan asioita mieleen. Aivot keskittävät kaiken huomionsa ja voimansa tilanteen hoitamiseen mahdollisimman hyvin! =)

Jännitystä ei voi siis poistaa meistä koskaan, ja me myös hyödymme siitä ja tarvitsemme sitä. Kun jännittämisen hyväksyy osaksi elämää ja itseään, voi sitä oppia hallitsemaan harjoittelulla. Harjoittelu vaatii jännitykseen totuttautumista ja sen huomaamista, ettei keholliset jännitysoireet ole vaaraksi meille. Pelkojen ja jännittävien tilanteiden kohtaamisella me opetamme myös aivoillemme ja kehollemme, etteivät tilanteetkaan ole oikeasti vaarallisia. Kokemuksen ja ajan kanssa jännittäviin asioihin voi siedättyä, kunhan harjoittelussa etenee asteittaisesti, eli rauhassa pienin askelin.

Hyödynnä jännitystä

Jännityksellä on evoluutiossa oma tarkoituksensa. Se auttaa meitä valmistautumaan tärkeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin. Pieni ja positiivinen jännitys tuntuu usein jopa kivalta, kun odottaa vaikka syntymäpäivää, joulua tai tulevaa elämänmuutosta innolla. Positiivinen jännitys osoittaa, että jännityksessäkin on usein kyse asenteesta, eli asennoitumisesta tilanteisiin positiivisesti ja myötätuntoisesti.

Vaikka aivot ohjaavat meitä usein keskittymään jännittäessä negatiivisiin asioihin, voimme päättää harjoitella huomion kiinnittämistä positiivisiin asioihin. Jännittäessään moni huomaakin elävänsä ja nauttivansa jännitystä herättävistä asioista, kuten vaikka huvipuistossa. Jännittäminen kertoo usein olevamme tärkeän asian äärellä ja sen avulla voimme ylittä itsemme ja saada uusia huikeita kokemuksia.

Jännitys on oikeasti ystävämme, joka haluaa auttaa meitä, kunhan vain opimme tulemaan toimeen sen kanssa.


Nepsy-valmennuksessa käydään läpi erilaisia keinoja helpottaa jännityksen sietoa ja oppia lopulta hallitsemaan omaa jännittämistään. Aivot ovat kuin lihas, ja me voimme treenata ja kouluttaa niitä! Aivot ovat alati muokkautuvat ja oppivaiset, ja oppivat kyllä, että kaikki jännitystä herättävät asiat eivät oikeasti ole uhkaavia. =)


Lähteenä hyödynnetty Keskittymiskyvyn elvytys -kirjaa.

Niina Piiran kuva
Niina Piira
Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmentaja,
Sosionomi (AMK)
Olen sosiaalialan ammattilainen, joka on yrittänyt tehdä maailmasta paremman jo 20 vuoden ajan. En pelkää haasteita enkä haastavia tilanteita. Vapaa-ajalla minut löytää yleensä koiran, perheeni tai ystävien seurasta. niina@neppari.net