Pieni AD(H)D-infopaketti

AD(H)D on aivojen tila, joka vaikuttaa henkilön aktiivisuuteen ja tarkkaavuuteen hankaloittaen keskittymistä, tarkkaavuuden suuntaamista sekä oman toiminnan ohjausta. AD(H)D aiheuttaa joillain myös yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. AD(H)D vaikuttaa laajasti henkilön toimintakykyyn ja toiminnan tavoitteellisuuteen.

Olen koonnut tälle sivulle pienen infopaketin, jonka avulla sinun on helpompi selvittää, voisiko sinulla olla viitteitä AD(H)D:sta, ja miten voit tutkia asiaa sekä saada haasteisiisi apua.


Tietoa AD(H)D:sta

AD(H)D-piirteet voivat ilmetä hyvin monella tavalla ja jokainen AD(H)D-piirteitä omaava henkilö eroaa toisistaan aivan kuten jokainen meistä.

AD(H)D ei aiheuta ainoastaan ongelmia, vaan aivojen toiminnan erilaisuus saa aikaan myös vahvuuksia, joillaisia ilman AD(H)D:ta ei välttämättä olisi. Esimerkiksi monet yrittäjät ja kilpaurheilijat ovat hyötyneet ADHD-piirteiden tuomista vahvuuksista.

Tässä joitain piirteitä, jotka voivat viitata siihen, että henkilöllä voisi olla AD(H)D:

Lisää oirekuvia löydät täältä ja täältä sekä täältä. Jos haluat lukea AD(H)D:sta ilman ylivilkkautta, katso täältä


Voiko sinullakin olla AD(H)D?

On tärkeää ymmärtää, että AD(H)D:ta on huomattu olevan montaa eri “lajia”. Tämä johtuu siitä, että ADHD ei ole varsinainen sairaus, joka olisi aina selkeästi rajattavissa, vaan se ilmenee jokaisella yksilöllisesti. Yksilöllisyyteen vaikuttaa mm. henkilön elinympäristöt, ihmissuhteet, persoonallisuus sekä kognitiiviset kyvyt.

Yksilöllisistä eroavaisuuksista johtuen jokainen kokee ja törmää aivojen aiheuttamiin haasteisiin eri tavoin. Oleellista siis ei ole se, onko itsellä kaikki piirteet tai vastaavatko kuvaukset täysin itseä, vaan se:

  1. kuinka nämä piirteet hankaloittavat elämää ja jaksamista sekä
  2. johtuvatko ne aidosti aivojen kehityksellisestä neurologiasta vai joistain muutettavissa ja parannettavissa olevista asioista (traumat, päihteidenkäyttö, mielenterveyshaasteet jne.).

Neurologia on aivojemme synnynnäinen tapa toimia ja reagoida, joten AD(H)D-piirteiden oletetaan näkyneen jollain tavalla jo lapsena. Kaikilla ei kuitenkaan ole selkeitä oireta kuten ylivilkkautta.


Jos epäilet että sinulla voisi olla AD(H)D:


Tutkimuksia ja tukitoimia?

Voit hakeutua tutkimuksiin oman terveyskeskuksen, oppilashuollon tai ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kautta, jossa arvioidaan tutkimuksen ja hoidon tarve.

Aikuisilla diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- ja terveydenhuollon lääkäri, joka tarvittaessa konsultoi adhd:hen perehtynyttä lääkäriä. Myös jotkut neurologian erikoislääkärit ovat perehtyneet adhd-diagnostiikkaan. Myös yksityisellä puolella tehdään adhd-diagnostiikkaa, mutta siellä hyvää diagnostista käytäntöä noudatetaan aika kirjavasti.

Hyvä diagnostinen käytäntö vaatii useita tapaamisia sekä tarpeeksi tutkimuksille varattua aikaa. Tutkimuksiin on syytä kuuluu seuraavat osiot:

Tutkimuksia varten sinun on hyvä:

Erilaisia tukitoimia voi saada myös vaikka oma oireisto ei yltäisikään diagnoosiin saakka. Erilaisia tukitoimia voi olla psykoedukaatio eli tiedonjako ADHD:sta, vanhempainohjaus, päiväkodin tai koulun erityistuki, käyttäytymishoito, psykoterapia ja erityisesti kognitiivinen käyttäytymisterapia, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, sopeutumisvalmennuskurssit sekä neuropsykiatrinen valmennus.

Myös vertaistuki on tärkeää. Monet paikalliset toimijat auttavat myös haasteiden kanssa selviämisessä ilman diagnooseja.


Milloin on hyvä hakea apua tilanteeseesi?

Koska kaikilla ihmisillä AD(H)D-piirteet eivät aiheuta vakavia vaikeuksia elämään, on jokaisen punnittava itse sitä, tarvitseeko apua ja tukea pärjätäkseen mahdollisten AD(H)D-piirteidensä kanssa.

Ammattiapu ei ole aina tarpeen, vaan hyvät ihmissuhteet, avoimuus, vertaistuki sekä armollisuus ja realismi itseään kohtaan voivat riittää siihen, että hyväksyy itsensä ja rajansa ja pystyy luovimaan elämässään haasteidensa kanssa. Tilanteen ymmärrys myös koulussa ja työssä on tärkeää, jotta siellä osataan huomioida erityistarpeet. Tärkeintä on muistaa, että jokainen meistä on yksilö, eikä kaikkien tarvitse kulkea samanlaista elämänpolkua.

Jos piirteet ovat kuitenkin niin vahvoja tai häiritseviä, että ne vaikeuttavat huomattavasti opintoja, työelämää, ystävyyssuhteita, parisuhdetta, perhe-elämää, vanhemmuutta, jaksamista tai vaikka taloudenhoitoa, voi olla hyvä keskustella asiasta ammattilaisen kanssa ja hakeutua esimerkiksi neuropsykiatriseen valmennukseen.

Hyvänä ohjenuorana tuen tarpeesta voi pitää ajatusta siitä, että elämä on kaikille haastavaa, mutta pelkkää seuraavaan päivään selviytymistä sen ei pitäisi olla!


Miksi neuropsykiatrinen valmennus voi auttaa sinua?

Neuropsykiatrinen valmennus on suunniteltu tueksi juuri AD(H)D-piirteiden kanssa painiville henkilöille. Valmennus suunnitellaan ja toteutetaan aina juuri sinulle parhaiten sopivalla tavalla, joustavasti ja tarpeitasi huomioiden.

Valmennuksen toimivuus perustuu mm. siihen, että siinä huomioidaan sinun elämäsi kokonaisuutena. Valmentaja voi auttaa sinua kaikessa, missä toinen ihminen voi olla toiselle tukena: niin kotonasi, kaupassa, virastoissa kuin lääkärillä, niin vapaa-ajalla, työssä kuin ihmissuhteissa, niin raha-asioissa, arjenhallinnassa, tunnetyöskentelyssä kuin siisteydessäkin.

Valmentaja on ammattilainen muutoksen ja motivaation ohjaamisessa. Päätät siis itse valmennuksessa, mihin pystyt ja mihin ryhdyt. Valmentaja valmentaa sinua järjestämään itse elämäsi niin, että se sujuu.

Valmentaja toimii tukenasi auttaen sinua pääsemään tavoitteisiisi ja auttaen sinua ymmärtämään aivojesi toimintaa. Näin saat oman toimintasi ja elämäsi mahdollisimman hyvin hallintaasi.


Miten valmennukseen on varaa?

Neuropsykiatriseen valmennukseen ei voi vielä tällä hetkellä saada KELA:lta varsinaista tukea, mutta voit käyttää Kelasta saamaasi eläkettä, hoitotukea ja kuntoutustukea valmennuksen kustannuksiin.

Ellei sinulla tai perheelläsi ole varaa maksaa valmennusta itse, voit pyytää maksusitoumusta kunnaltasi eli sosiaalitoimesta ja lääkäriltä, joissain kunnissa myös te-toimistosta.


Näin pääset käytännössä valmennukseen:

Ota yhteyttä johonkin lähelläsi toimivaan neuropsykiatriseen valmentajaan ja keskustele tilanteestasi. Sinun kannattaa valita itsellesi sopivan valmentajan hänen pohjakoulutuksensa mukaan, jotta hänen perusosaamisensa vastaa sinun suurimpaan problematiikkaan.

Voit myös puhua asiasta sosiaalityöntekijäsi, lääkärisi tai muun ammattilaisen kanssa.

Nepparin valmennukseen pääsevät kaikki pirkanmaalaiset ja miksi ei kauempaakin kulkevat. Diagnoosia ei tarvita, vaan pelkkä tuen tarve riittää.

Voit varata ajan valmennuksen alkukartoitukseen joko sähköpostitse, laittamalla facebookin messengerviestin tai soittamalla/tekstaamalla minulle numeroon 040-9349954. =)


Vaikeaa? Ota yhteyttä – autan mielelläni!

Jos olet pirkanmaalainen, voit laittaa minulle esimerkiksi sähköpostia ja kysyä tarkentavia kysymyksiä tuen mahdollisuuksista Tampereen seudulla. =)

Jos asut muualla kuin Pirkanmaalla, ota yhteyttä ADHD-liittoon niin he neuvovat sinua eteenpäin. =)

Lähteinä käytetty mm. Käypä hoito - sivustoa sekä Verraton-lehden 3/2020 artikkelia “Hyvin tehty adhd-diagnoosi on kaikkien etu”, Mika Määttä, psykiatrian erikoislääkäri